Translate

maanantai 3. joulukuuta 2012

144 - Joulu on rakkauden aikaa

Joulu lähenee oikeen kovaa vauhtia. Mulla vaan on niin hirvee ikävä viime vuoden joulua... Tän vuoden ei hätkähdä ollenkaan. Halusin vaan oottaa Tonin kanssa jouluaattoa, ja nauttia siitä rakkauden määrästä. Mutta ei tänä talvena olen ihan yksinäinen. Tää yksinäisyyden tunne on kyllä vallannut aika voimalla. Kokoaja ikävä mennyttä, tai toivoo turhia jotai unelmien rakkautta. Odottaa joka nurkan takaa vaikka missään niistä ei ole ollut kun pettymyksiä. 
Jotenkin joulusta oikeen loistaa sana rakkaus. Mutta se että en enää osaa sanoa mitä se minulle merkitsee. Joskus tuntuu että todellinen rakkaus on ja pysyy se on täydellisyyttä se on se onni. Joskus taas pelkään että rakkaus on vain hetkellinen ilo, jonka jälkeen tulee pitkä synkkä suru siitä kaikesta pettymyksestä. Olen vain pettynyt niin monta kertaa etten tiedä haluanko enää ketään. Mutta silti en osaa olla yksin ja haluan jonkun lähelle. No ei mulla tässä toivottavasti viellä kauhean kiire ole. Tosin ei sitä koskaan tiedä millon hautakiveksi joutaan.

Rakastaa, ei rakasta, rakaastaa, ei rakasta,
ne on vaan kukan lehtiä joita voi laskea.
On tunteita mistä valita,
yleensä rakkaus on sanonanta.
Sanotaan kuinka nyt tuntuu että se on oikea,
hetki, jos toinenkin rakkaus on murhetta.
Onko se onni sen kaiken pettymisen arvoista,
kun kumppani hakeekin onnellisuutta jo toisesta.
Entäs jos jokainen rakastaa kunnolla vain kerran,
sillä itse olen kokenut täydellisyyttä puolen vuoden verran.
Entäs jos olen nyt vain yksin tai tulen vain pettymää,
entäs jos en tosi rakkautta enää koskaan nää.



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti