Translate

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

222 - Onnellisuus on tavoiteltavissa.

Näin alussa sanon jo etten ole mikään terapeutti, enkä edes yritä olla ! Mutta tässä postauksessa kerron kokemuksieni mukaan, mitkä auttaa kohti onnellisempaa elämää. 

Ensinnäkin tärkein oma asenne. Jos asenne on kaikessa "ihan sama", "en kummin kaan osaa" tai "ei se tuu onnistumaa". Niin et varmastikkaan osaa pysty tai onnistu ! Lähes kaikki on mahdollista mihin joku muukin on pystynyt, se on vain juuri asenteesta kiinni. On tietinkin ihmisiä joilla on henkilökohtaisia "vammoja" jotka saattaa vaikeuttaa niitä mm. oppimisvaikeudet tai vaikka jotkut kivut. Mutta liioittelee niitä (niin kun minäkin joskus yli ammun oppimisvaikeuteni ja sen kyllä sitten näkee tuloksissa. Vaikka oikeasti todellisuudessa on mahdollista parempiakin numeroita saada kokeista). Minullakin on asenteessani paaaljon, paaaljon, PAALJON treenattavaa parempaan suuntaan.

Yks tärkeimmistä on myös ihmisuhteet. Jos ne on huonosti, se vetää nopeasti aika moiseen kasaan. Vaikka mm. elämä olisi kuinka kurjaa tai poikaystävä olisi kuinka ihana. IKINÄ, ei kannata unohtaa kavereita tai sitä mitäköhän ne on mieltä käyttäytymisestäsi.

Niin kun varmaan kuvista näkee, niin tavoitteiden saavuttaminen. Sitä on nyt ainakin itse saanut niin paljon energiaa kun alkanut taas käymään salilla ja syömään terveellisemmin. Ei enää välipalaksi mäkkärin euron juustoa, vaan fressin kana salaattia. On muuten paljon parempaa, mutta myös helkutisti kalliimpaa. Mutta terveydestä voi vähän enemmän maksaakkin :) Toinen on että sain pitkästä aikaa numeron johon olin positiivisesti todella yllättynyt. Tälläiset pikku jututkin piristää pitkäksi aikaa ja auttaa aina tavoittelemaan jotain suurempaa, josta nyt luulisi tulevan vielä parempi mieli.

Tunnetilan mukainen musiikki korottaa oloa ! Itse aina kun on hyvä fiilis, kuuntelen kaikkee menevää musiikkia. Samalla kun biisin sanoja laulaa tai miettii, tulee vaan todella pysyvä hymy huulille ja saan nautittua ilostani kaikkeni :) Surullisena kuuntelen taas mahdollisimman aiheeseen liittyviä biisejä ja vietin sanoja tarkkaan, se auttaa jollain tavalla todella terapeuttisesti. Sittenkun myöhemmin tulee vähän parempi fiilis, niin mulla se fiilis on ainakin tuplasti vahvempi jos oon kuunnellu just "angstisia" biisejä.

Kirjoittaminen tai piirtäminen. Purkaan usein vahvimmat vihan/pahan olon tunteeni runoiksi. Sillä niitä ei välttämättä ei ole paras blogissa avautua. Muuten pienistä arkisista ärsyyntymisistä on rentouttavaa avautua tänne näin ! Nytkin hyvästä fiiliksestä keksin aiheen ja näin. Joskus tulee mietittyä onko tää väärin kirjottaa lukihäiriöisenä blogia, mutta fuck it ! haters hate, ei mua liikuta ;) Piirtelyä teen enimmikseen silleen että olen ihan omissa ajatuksissani ja kuunnellen musiikkia. Joskus on hyvä miettiä asioita myös omassa mienessä mielessä.

Puhuminen, on ehdoton. Jos ja kun, kenenkään elämä ei ole täydellistä niin on jotain mieltä painavaa. Hyvä kun just sanoin että on välillä hyvä hukkua omiin ajatuskiin. Asiasta kukkaruukkuun, itsellä tapahtuu sitä aina bussissa ! :D Aiheeseen... Puhuminen, jos koskaan ei avaudu toiselle/toisille oloistaan saattaa oikeesti joutua pahaankin jamaan TAI jos sitä ei halua edes itselle myöntää ettei kaikki ole ok. Tälläisiä tilanteita on turhankin useita jotka pitkä veteisesti johtaa masennukseen helposti. 

Älä kuuntele kus*päitä :D Tää on vaa fatka että maailma on niitä täynnä tai no "maantietäjänä" en voi sanoo et koko maailma, mutta ainakin Suomi. Mutta se että ihmiset (myös minä) sanoo asioita joskus todella huonolla maulla. Vaikka kehuminen on ilmaista ! Mutta ihmiset on vain niin mustasukkaisia, katkeria ja kostavia. Toi kostavuus joku tekee jollekkin jotain, jonka jälkeen se joku koskaan sen ehkä jopa ihmiselle joka ei asiaan liity ja kierre jatkuu. Joskus on hyvä pitää turpa kiinni, säästyy itse ja säästää toista <3

On hyvä muistaa ettei mikään ole täydellistä tai mikään ikuista. Joskus voi käydä niin että elää ihankuin täydellisyydessä ja tuppuu sieltä helvettiin. Itse kokenut tämän tuskan ja varautumatta se on jotain sanoin kuvailemattoman hirveää. Aina kannattaa olla varautunut vähän pettymyksiin. Myös on tärkeää surussa muistaa, että tästä ei ole tie kuin ylös päin mitä yleensä ajan kanssa tapahtuukin !

Mutta nyt kyllä riittää tää mun avautuminen, ettei liian pitkä postaus tuu :D (tais tulla jo). Mutta näitä mun "ohjeita" tai elämäntapoja ei kannata ottaa niin tosissaan, ne on vain osa mun mielipiteitä/itsetietämystä. Olisi kiva tietää mielipiteitä tän tapaisesta postausesta. 
JA SUURI KIITOS NIILLE JOTKA JAKSOI LUKEA <3 
Tätä tekstiä vain tulvi kokoajan mieleen ja sen kyllä huomaa. 
ps. ole oma, itsesi !



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti